Habita

Asuntoa myy Kallion Habita ja siellä Erkki Talvitie. Osoite on: Porthaninkatu 10, 00530 Helsinki.

Lisäksi Etuovesta voi tsekkailla kohdetta.

Parvi rulaa!

Kun asunnossa on 26,5m2 käytössä, on aivan mahtavaa, että tilantuntua saa lisää parvella. Parvi on huippu. Asunnossani oli jo ostaessani ikäänkuin eteisen päälle rakennettu parvi,  mutta ei sekään aivan täysin remontilta välttynyt: poistin "maalaishenkiset", puunväriset kaiteet ja maalasin koko helahoidon valkoiseksi. Enkä voi valittaa.

Parvella on pieni "kirjasyvennys" ja yövalo. Ja tietty 140cm leveä patja. Eli ihan kivan kokoinenkin vielä...

Olohuone ja Keittiö

Ensimmäinen asia, jonka halusin asunnossani tehdä oli repiä vanhat tapetit irti, tuhota hirvittävä muovimatto (sellainen "upea" parkettijäljitelmä, vaalea) ja kaataa olohuoneen ja keittiön välinen seinä. En halunnut säilyttää olemassaolevaa "kioskinluukua" vaan tehdä huoneesta vieläkin valoisamman.

Ei muuta kuin broidi apuun ja seinän kaatoon ja lattian laittoon. 

Muovimaton alta paljastui aivan ihana vanha puulattia, mutta sen pelastaminen olisi ollut mahdoton puuha: puretun seinän kohdalla oli ammottava kolo ja samoin keittiön lattiaa oli kaiketi nostettu naulaamalla (lue: tuhoamalla) puulattiaan lastulevyä. Päätimmekin, että jätetään vanha, ruskeaksi maalattu lautalattia laminaatin alle. Laminaatissa päädyin Merbau-jäljitelmään. Halusin tummat lattiat ja tehosteseinän. Yhteen seinään laitoimmekin mustavalkoisen kukkatapetin. Muuten maalasimme seinät maalarinvalkoisiksi ja katon ihan täysin valkoiseksi.

Keittiössä tyydyin vain maalaamaan kaapit ja vaihtamaan vetimet. Jokaisen erilaisiksi. Ja hyvä tuli.

Betolux

Kylpyhuone, kylpyhuone...Ostaessani asuntoni sen kylpyhuone oli suoraan sanottuna hirvittävä: vessanpöntön kansi oli vaaleansininen, seinät olivat maalattu myöskin omituisen sinisiksi (ei kuitenkaan yhtään sävy sävyä kannen kanssa) ja lattia oli vaaleanvihreä.

Marssin siis rautakauppaan ja kysyin, mitä voin tehdä ja nopeasti. Ohjeistuksena sain maalata seinät kosteisiin tiloihin soveltuvalla maalilla (väri: kananmunankuori, raikas, muttei kova niinkuin valko-valkoinen), uusia laattojen saumat saumakynällä (väri: perus harmaa) ja maalata lattian Tikkurilan Betoluxilla. Valitsin väriksi tummanruskean, koska ajattelin hakea hiukan 50-luvun fiilistä kylppäriin. Lattiasta tuli mielestäni todella onnistunut ja vannonkin Betoluxin nimeen. Kylpyhuoneen kruunasi musta wc-istuimen kansi sekä erikokoiset ja -näköiset valokuvakehykset lapsuuskuvineen seinillä.

Valo

Käydessäni asunnossa ensimmäistä kertaa, ihastuin sinne tulevaan valoon; tuli tunne, että vaikka täällä pitää tehdä mega-remontti, fiilis on hyvä ja ikkunasta tulvii valoa. Tämä on mun kämppä.

Perustiedot vs Ei niin perustiedot

Olen myymässä 

piskuista asuntoani Kalliossa ja perustietojen lisäksi ajattelin ihmisiä kiinnostavan EI niin perustiedot.

Mutta...laitetaan tähän kuitenkin alkuun ne "yleispätevät":

www.etuovi.com/kohde/440273

Yllämainitusta linkistä löytyy niitä perustietoja keittiön kuvauksista, säilytystiloista ja asemakaavoista aina osittain laatoitettuun kylpyhuoneeseen.

Itseäni kuitenkin kiinnostaa enemmän kaikki vähän poikkeukselliset yksityiskohdat, tarinat ja historiikki. Siksi otinkin yhteyttä As Oy Viides Linja 2 hallituksen puheenjohtajaan Harri Hallasteen. Ja tässä tulos:

- Talo on valmistunut 1914, rakennuslupapiirustukset on allekirjoittanut Pajunen niminen henkilö. Etunimestä Hallaste ei saanut selvää. Ei ole myöskään täyttä varmuutta siitä, onko Pajunen ollut kiinteistön omistaja ja/ tai suunnittelija.

- Talo on piirretty kallionrinteeseen, omalle tontilleen.

- Ulkonäköä EI ole muutettu kertaakaan (talo on suojelukohde) pieniä ikkunapuitteiden muutoksia lukuunottamatta, mutta sisätiloissa on tehty muutoksia melko paljon; pieniä asuntoja on yhdistetty suuremmiksi asunnoiksi ja päinvastoin.

- Kaikissa huoneissa on ollut puulämmitys.

- Yksiöt ovat olleet ns. hellahuoneita kuten esim. asuntoni C2, mutta isommissa asunnoissa on ollut myös takka/ kakluuni. Näin ollen kaikista huoneistoista on olemassa oma hormi katolle ja tätä on hyödynnetty siirryttäessä koneelliseen ilmastointiin.

- WC-tilat ovat sijainneet rappukäytävässä ja ne olivat yhteiset kaikille kerroksen asukkaille. Niiden paikalle on sitten jälkeenpäin rakennettu hissit.

- Rappukäytävien seinät ovat nyt viimeisen remontin aikana palautettu alkuperäisen näköisiksi. Jos kuitenkin haluaa katsoa ihan alkuperäistä asua, on se nähtävillä B-portaan ala-aulassa museoviraston tekemässä fragmentoinnissa. B-rappukäytävään pääsee pihaovesta.

- Sodan aikana talolla on ollut onni matkassa: yhtään pommia ei osunut siihen, mutta naapurissa (Hämeentie 18) olleeseen puutaloon (jossa sijaitsi mm. kahvila) osui pommi osittain ja talo paloi maantasalle. Sen jälkeen ko. tontti oli tyhjillään aina 90-luvulle asti. Uutta naapuritaloa ja meitä yhdistää koristelippa; kun viereinen talo oli jo noussut ylimpään kerrokseen, huomattiin, että talomme lippa olikin ylimmän elementin tiellä. Elementin laitto ei onnistunut ja Hallasteelle tuli paikan päällä kiire miettiä, mitä tulisi tehdä - talomme koristelippa oli naapurin puolella ja heidän tontillaan. Hallaste tutki lipan rakennetta ja sitä ei voinut purkaa, koska Hämeentien puoleinen osa koristelipasta oli sen varassa, ja se olisi romahtanut. Kaiken lisäksi talo oli suojelukohteena, joten ulkonäköä ei voinut muuttaa ihan noin vain. Neuvotteluiden tuloksena lippa sai jäädä. Naapuritaloon jouduttiin tekemään muutoksia elementtiin ja nyt meidän koristelippa menee heidän ullakolleen, seinän läpi. Se näkyy hyvin, kun katsoo taloa Hämeentien vastakkaiselta puolelta.

- Lopuksi vielä leffafriikeille: Orvo Saarikiven ohjaamassa elokuvassa Avoveteen (Suomi Filmi 1939), on kuvattu kohtaus talon B-portaassa. Kohtauksessa näkyy asuntojen ovet alkuperäisinä. Valitettavasti rappuremontin yhteydessä ovia ei voitu palauttaa siihen uskoon; nykyiset palo- ja murtomääräykset olivat syynä.